sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Forumteatteria vuosien takaa

Ajattelin kirjoittaa näin etukäteen ajatuksiani forumteatterista. Toivon ja uskon, että käsitykseni muokkautuu tämän projektin varrella. Olemme menossa huomenna saamaan pienen esimaun siitä, mitä forumteatteri pitää sisällään. Minä tiedän jo. Tai ainakin siis luulen tietäväni.

Se, mitä minä tiedän forumteatterista, pohjautuu täysin käytännön kokemukseen. Teoriassa en siis tiedä forumteatterista mitään. Olen tehnyt forumteatteria vuosia sitten nuorisoteatterissa näytellessäni. Käsittelimme nuorten alkoholin käyttöä. Kiersimme esityksen kanssa kaikki Pohjois-Karjalan kasiluokat läpi.

Näytelmä kertoi tytöstä, joka teki eräänä kohtalokkaana iltana liian monta huonoa valintaa ja häntä hyväksikäytettiin. Näytelmän tarkoitus on herättää katsojaa ajattelemaan miten monessa kohdassa ihminen voi tehdä erilaisen valinnan ja päätyä aivan toisenlaiseen lopputulokseen. Ja vaikka tekisikin toisenlaisia valintoja, ne eivät aina vie niin yksinkertaisesti haluttuun lopputulokseen.

Saimme näytelmäosuuden käsikirjoitettuna ja harjoittelimme sitä muutaman kuukauden ajan. Teimme kiertuetta kolmella eri miehityksellä, ettei kenellekään tulisi liian paljon poissaoloja omasta koulusta. Yhdessä näytelmässä oli kolme kaverusta, yhden isoveli ja äiti. Meidän ohjaajamme kiersi urheasti kanssamme jokaisen paikan läpi. Taisin kyllä itsekin lukion viimeisellä luokalla ollessani olla mukana melkein kaikilla keikoilla.

Forumteatterin rakenteesta kerron lyhyesti, koska uskon, että siihen palataan täällä blogin puolella myöhemmin syvemmin. Ennen esitystä yleisöä lämmitellään. Meidän kiertueella lämmittely tapahtui tietovisoilla ja yhteisellä juttelulla, olimme kaikki siinä osallisina tasavertaisina. Ohjaajamme piti kuitenkin tilanteen hallussaan ja me näyttelijät saimme siten tutustua paremmin yleisöömme.

Lämmittelyn jälkeen esitimme näytelmän. En muista esityksestä kovin paljoa, luulen että jännitin aika paljon. Kasiluokkalaiset ovat kova yleisö. Esityksen loputtua ohjaajamme alkoi purkamaan näytelmää yhdessä yleisön kanssa: Mitä olisi voinut tehdä toisin? Usein improvisoimme itse yleisön ehdotuksien pohjalta, mutta muutamia kertoja saimme lavalle uusia näyttelijöitä ratkaisemaan tilanteita. Joinakin päivinä saimme asiat käännettyä hyvin ja toisina kysymyksiä jäi vielä auki. Tärkeintä oli kuitenkin se, että kaikki tiesivät, että omilla valinnoilla on seurauksia.

Suurin osa esityksistä oli koulujen liikuntasaleissa, jotkut olivat luokissa tai auditorioissa. Toivoimme, että esityksen yleisöksi tulisi korkeintaan 30 oppilasta, että saisimme heidät kaikki istutettua yhteen kaareen kuitenkin niin, että kaikki näkisivät hyvin. Halusimme olla samalla tasolla heidän kanssaan myös esityksen ajan. Kynnys juttelemaan ja lavalle tulemiseen pieneni, kun olimme jo valmiiksi niin sanotusti iholla. Auditorioissa kukaan ei tainnut tulla lavalle ja keskustelua oli hankalaa saada aikaan asetelman takia.

En tiedä kuinka moneen nuoreen saimme tehtyä lopulta vaikutuksen, mikä näin jälkeen päin vähän harmittaa. Parasta oli kuitenkin huomata, miten rohkeasti he osallistuivat meidän kanssa keskusteluun esitysten jälkeen ja jopa ennen sitä. Luulen, että heidän oli helppo jutella meille, oltiin kuitenkin melkein saman ikäisiä ja käyty läpi samoja asioita. Me ei tultu saarnaamaan nuorille. Me tultiin sanomaan, että ”hei, me ollaan oltu joskus ihan samassa tilanteessa, jutellaan, jos haluatte”.

Oli myös hienoa saada nuoria innostumaan teatterista. Teimme kuitenkin samalla hyvää teatteria, vaikka sanoma taustalla oli vielä suurempaa. Muistaakseni yksi nuori tuli jopa uuden näytelmän harjoituksiin asti.


Tämän jätän ehkä viimeiseksi ajatukseksi johon voi palata myöhemmin: minut huonolta elämältä ja vääriltä valinnoilta pelasti teatteri ja taide. Taide itsessään on jo niin tärkeää ja voimaannuttavaa, että en tiedä miksi siitä pitää tehdä tuote. Tai ymmärrän, mutta haluaisin vaan loputtomasti ihmetellä sitä. Ei minua taiteen soveltava käyttö pelastanut vaan taide itsessään, niin miksi on olemassa termi taiteen soveltava käyttö? Ja mitä se oikeasti tarkoittaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti